KIRKONMAAN LINNAKESAAREN HISTORIAA

Kirkonmaan saari mainitaan jo 1500-luvulla Kircköö-nimellä, mikä viittaa sen käyttöön merenkulkijoiden kappelipaikkana jo keskiajalla. Kappeliin viittaa myös saaressa sijaitseva Kappellahti. Venäjänvallan aikana Kirkonmaan saaressa ei ollut linnoituslaitteita. Saari kuului Kuutsalon kylään ja kyläläisillä oli saaren pohjoisrannalla oma vuonna 1927 käyttöön otettu hautausmaa. Hautausmaa on yhä käytössä. Kyläläisten maat oli jaettu lohkoihin sarkajakomaisesti.
Tarton rauhansopimuksen jälkeen Kirkonmaan linnoittaminen tuli ajankohtaiseksi. Rannikkopuolustuskomitean ja muiden selvitysten perusteella todettiin järeän tykistön tarve Kirkonmaalla. Tämä johti siihen, että Yleisesikunta käynnisti linnakkeen suunnittelun ja maiden pakkolunastukset vuonna 1925. Samalla päätettiin luopua lähellä sijainneen Kilpisaaren patterista.
Kirkonmaan pattereiden rakentaminen alkoi 1927. Järeät 254-tuumaiset tykkipatterit voitiin rakentaa hajasijoitettuina luonnontilaiseen maastoon, joissa aiemmat linnoitusjärjestelmät eivät asettaneet rajoituksia kuten Rankissa. Hajasijoitettuine tykkeineen Kirkonmaa oli ensimmäinen uuden ajan linnake. Käytettävissä olevat linnoittamismäärärahat rajoittivat suojattujen asemien rakentamista, ja tykit jouduttiin aluksi asentamaan kallion päälle valetuille perustuksille ilman kunnollista sirpalesuojaa. Vähitellen näitä asemia täydennettiin louhimalla ja betonoimalla suojarakenteet. 1920-luvun lopulla rakennettiin myös Kirkonmaan laituri saaren pohjoispäähän sekä raivattiin tarvittavat tiet. Saareen rakennettiin myös kapearaiteinen rautatie ja veturitalli. Vuosittain työssä oli n. 20-30 miestä. Rakentamista johtivat insinöörikapteeni Antero Jokinen ja rakennusmestari Petter Leino. Majuri Jussi Rikamalla oli keskeinen rooli linnakkeen suunnittelussa. Hän on antanut nimen myös 1930-luvun alussa toteutetulle tulenjohto- ja mittaustornille, ”Rikaman tornille”.
Vuonna 1927 Rannikkotykistön esikunta laati kehittämissuunnitelman, jonka mukaan saaren tuli rakentaa majoitus- ja asuinrakennuksia, korjaamo- ja huoltotiloja sekä tilat patteriston esikuntaa varten. Vaikka järeän patterin koeammuntoihin päästiin 1929, edistyi Kirkonmaan rakentaminen hitaasti ja 1935 laaditussa patteriston viisivuotissuunnitelmassa todettiin, että linnake on ollut valmiina useita vuosia, mutta välttämättömimpiä rakennuksiakaan ei ole rakennettu. Reserviläiset jouduttiin majoittamaan jopa katettuihin puutavaran lastausproomuihin, jotka oli ankkuroitu Pajalahteen.
 
Historiallinen merkitys ja rakentaminen
• Käytetty mahdollisesti jo keskiajalla merenkulkijoiden kappelisaarena (Kircköö) 
• Kuutsalon kylän vanha hautasaari, hautausmaa yhä saaren pohjoisrannalla 
• Rannikkolinnoituksen rakennustyöt alkoivat 1927, Kotkan Rannikkopatteristo 
• Linnoitustyöt jatkuivat 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa 
• Saaren läpi johti kapearaiteinen rautatie, jonka pohja osin tienä 
• Henkilökunnan rivitalot 1959, 1964, 1973 
• Uudenaikainen kasarmirakennus 1957, rauhanajan linnakesaarimuistot